21 vuotta myöhemmin

Aloitin osakesijoittamisen kesäkuussa 1984, ja muutamaa viikkoa ennen lokakuun 1987 pörssiromahdusta alkoi myös työurani pankki- ja sijoitusalalla. Lokakuun romahdus oli mieleenjäävä ja opettavainen kokemus, sain suorittaa parissa päivässä niin tuhdin annoksen syventäviä opintoja aiheesta "velkavivun käyttö sijoitustoiminnassa" että kaikki Kauppakorkeakoulun opetukset kalpenevat sen rinnalla.

Varastoa siivotessani löysin laatikollisen 80-luvun lopun Arvopaperi-lehtiä ja pörssilehtiä. Niitä selaillessani päätin kirjoittaa "muistelmat" noista 21 vuoden takaisista ajoita, lehdissä olleet artikkelit ja mainokset herättivät paljon nostalgisia ajatuksia. Ai että miksikö kirjoitin, ja vielä laitoin tekstin blogiin kaikien luettavaksi? Ihan vaan vanhojen hyvien aikojen kunniaksi, ja nuoremmille lukijoille myös opiksi ja ojennukseksi.

Vuoden 2008 finanssimarkkinat ovat rakenteeltaan ja volyymiltaan täysin erilaiset kuin vuonna 1987. Vielä 20 vuotta sitten 10 miljoonaa oli paljon rahaa, ja 100 miljoonaa ihan käsittämättömän paljon. Vuonna 1998 Long Term Capital Managementin luhistuminen järisytti koko finanssimaailmaa, mutta siitäkin kriisistä selvittiin kun suuret investointipankit pistivät hatun kiertämään ja onnistuivat keräämään uskomattoman 3750 miljoonan dollarin kolehdin LTCM:n saattohoidon rahoittamiseksi.

Sattumalta tuo liikepankkien 10 vuotta sitten keräämä summa on juuri saman kokoinen potti kuin keskimääräistä taitavamman Hedge Fund manageri John Paulsonin viime vuoden työstään ansaitsema palkka. Tämän kertaisessa finanssikriisissä tuhat miljoonaa ei siis ole käypä mittayksikkö, jenkkipankkien pelastamisessa puhutaan sadoista tuhansista miljoonista, ja johdannaismarkkinoiden tehokkuuden ansiosta kokonaisvastuut ovat kymmeniä miljoonia miljoonia. Nollia on lisätty summien perään lujasti, mutta sama pelko ja ahneus löytyy edelleen kaikkien viritelmien takaa. Vaan enpä jatka tämän pidemmälle markkinoiden nykytilan ruotimista, keskitytään nyt otsikon mukaisesti 20 vuoden takaisiin aikoihin.

Kirjoituksessa on kaksi osa. Ensimmäisessä osassa kerron lokakuun 1987 lopun tunnelmista ja tapahtumista paljolti omien kokemusteni kautta, ja toisessa osassa esittelen objektiivisemmin arvopaperimarkkinoiden toimintaa 21 vuotta sitten. Taustoitan, kuten trendikäs mediatermi kuuluu. Tekstin oikealla puolella on neljä linkkiä, joista pääsee katsomaan Arvopaperi -lehdessä ja Pörssilehdessä olleita mainoksia ja muuta aineistoa. Suuret kiitokset Eljas Revolle luvasta käyttää AP-lehden materiaaleja. Pörssilehden mahdollisten oikeuksien omistajasta minulla ei ole tietoa, mutta oletan että senkään aineiston julkaisemien ei loukkaa kenenkään oikeuksia.

Olen itse touhunnut viime aikoina enimmäkseen muita kuin sijoitusasioita, tämän vuoden harrastuksistani löytyy tarinaa täältä.

t. esa